|
|
Sadut |
|---|
Olipa kerran...Astu satujen lumottuun maailmaan ja usko onnellisiin loppuihin. Lue satu päivässä se pitää mielen hyvänä. Kirjoita satu, anna keijujen lentää ja peikkojen kömpiä luolistaan esiin. |
(Lea Luttenberger, Berliini)
Syntyipä kerran, maassa peilien takana pikku prinsessa joka oli niin kaunis että kaikki jotka näkivät hänet häikäistyivät. Mutta haltiatarkummi varoitti: "Hän on kyllä kaunis, mutta hänessä piilee tyhmyys. "Kuningas säikähti ja kuningatar rupesi itkemään.
Haltiatar jatkoi: "Annan hänelle lahjan, että hän pystyy tekemään siitä, jota hän rakastaa, yhtä kauniin kuin hän itse on."
15 vuotta kului ja prinsessa kasvoi. Eräänä päivänä hänen luokseen tuli mies jolla oli ilkeän näköiset kasvot. "Linnea neiti, minulla olisi elämänne kauppa. Allekirjoittakaa tämä lappu, niin saatte perimäni saaren. Minä en tarvitse sitä. Jos suostutte tavataan syöksyvällä joella ensi täysikuuna." Koska prinsessa oli tyhmä, hän ei osanut lukea. Niinpä hän allekirjoitti tämän lapun.
Samaan aikaan varttui naapurimaassa prinssi, joka oli niin ruma, että kukaan ei halunnut katsoa häntä. Mutta hän oli kauhean viisas. Hänen isällään ei ollut enään huolen hipausta kaan. Hänen kummi oli antanut hänelle lahjan, että hän pystyy tekemään siitä, jota hän rakastaa, yhtä viisaan kuin hän. Eräänä päivänä naurava soturi tuli prinssi Mikaelin linnaan. "Mitä sinä naurat?", kysyi prinssi. "Olin naapurimaassa kosimassa kaunista Linnea neitiä, mutta kun hän avasi suunsa niin sieltä tuli tyhmyys itse." "Onko teillä kuva prinsessasta?" "Toki. Tässä! Saatte pitää sen." Prinssi häikäistyi ja päätti lähteä kosimaan. Hän ratsasti halki metsien poikki niittyjen ja yli vuorien. Kun hän saapui naapurimaan linnaan hoviväki rupesi kuiskailemaan: ,,Onpa hän ruma." ,,Hän sopii prinsessalle." Mutta Mikael ei välittänyt siitä. Kun hän seisoi Linnean edessä prinsessa kysyi: "Te tulitte kosimaan?" ,,Kyllä!" ,,Hyvä", sanoi prinsessa. ,,Minulla on yksikymmentäviisi kylää ja kaikissa asuu viisitoistakymmenen ihminen. Eli valtakunnassani asuu yhteensä kolme ihminen", sanoi prinsessa. Prinssi ei välitännyt siitä vaan kysyi milloin häät voidaan pitää. Kuningas oli onnellinen kun hänen tyttärensä vihdoinkin sai miehen. Niinpä hän sanoi: ,,Ensi täysikuuna."
Yhtäkkiä Linnea sanoi että hän ei pysty sillä hän saa silloin saaren rumalta mieheltä. Prinssi huomasi heti että se ei voinut olla totta. Hän sanoi: ,,Täysikuu on lauantaina. Pidetään häät sitten sunnuntaina. Ja Linnea. Minä tulen mukaan syöksyvälle joelle. Mutta jatketaan nyt." "Onko teillä häälahja?", kysyi prinsessa. "Minä tuon sinulle viisauden." ,,Ja minä annan sinulle kauneuden", sanoi rakastunut prinsessa.
Täysikuuna menivät kaunis ja viisas prinssi ja prinsessa ja ruma mies syöksyvälle joelle. Heti kun Linnea näki miehen hän sanoi: "Näyttäkääpä vielä sitä lappua."
Mies antoi sen hänelle ja prinsessa repi sen ja heitti sen jokeen. Sitten hän sanoi: "En tarvitse saartanne. Saatte pitää sen tai antakaa se jollekin muulle."
Niin hän meni prinssinssä kanssa kotiin ja jätti Kallen yksin. Ja rosvon piti jäädä koska hän ei voinut todistaa että lappu oli kerran olemassa. Seuraavana päivänä Linnea ja Mikael menivät naimisiin ja heistä tuli kaunein ja viisain pari koko maailmassa. Niin he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka.
|
Prinssi ja lohikäärme
(Berliinin Suomalainen koulu)
Olipa kerran prinssi nimeltään Tim. Eräänä iltana prinssi sai kirjeen. Siinä luki: "Hyvä prinssi Tim! Sinun pitäisi tappaa mustan luolan lohikäärme. Palkkioksi saat mennä naimisiin prinsessan kanssa. Terveisin kuningas Artus." Prinssi Tim päätti nukkua yön yli ja lähteä aamulla matkaan. Hän otti ruskean hevosensa ja lähti etsimään lohikäärmettä.
Synkässä metsässä vuorella oli musta luola. Tulta syöksevä lohikäärme tuli ulos luolasta. Lohikäärme katsoi ensin alas prinssiin, ja sitten alkoi taistelu. Prinssi Tim veti esiin kultaisen miekkansa. Kultaisella miekallaan prinssi katkaisi lohikäärmeeltä kaulan. Lohikäärme, joka oli vanha, korahteli tuskissaan ja kaatui maahan. Prinssi otti lohikäärmeen pään mukaansa ja vei sen kuninkaalle. Kuningas sanoi: "Hyvä, että tapoit vaarallisen lohikäärmeen. Palkaksi saat prinsessan."
Kaunis vaaleatukkainen prinsessa, jolla oli kruunu päässä, astui sisään. Prinssi ihastui häneen oitis. Häät pidettiin kuninkaanlinnassa. Vieraina olivat kaikki sukulaiset ja koko kuningaskunta.
|
|
